KILPAILU OSAAVASTA TYÖVOIMASTA ON VAIHTUNUT KILPAILUKSI ASIAKKAISTA
- Teknologiateollisuuden markkinatilanne jatkuu vaikeana, Venäjällä potentiaalia
Teknologiateollisuuden liikevaihto Hämeessä oli tammi-maaliskuussa 27 prosenttia pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Kansainvälisen investointilaman ja viime kuukausien huonon tilauskehityksen seurauksena teknologiateollisuuden liikevaihto Hämeessä jää loppuvuonna selvästi viimevuotista alhaisemmaksi.
Teknologiateollisuuden yrityksissä oli henkilöstöä Hämeessä runsaat 16 000 vuonna 2008. Liikevaihdon merkittävästä supistumisesta huolimatta henkilöstö on vähentynyt alkuvuonna maltillisesti. Sen sijaan lomautusjärjestelyjen piirissä on runsaasti henkilöstöä. Henkilöstön sopeuttamistoimien arvioidaan jatkuvan Hämeessä myös lähikuukausina.
Alan yritysten työllisyysvaikutus Hämeessä on kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa eli lähes neljän-nes alueen koko työvoimasta. Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Hämeessä oli 4 miljardia euroa vuonna 2008. Yritysten osuus Hämeen koko ulkomaanviennistä on noin puolet sekä elinkeinoelämän tutkimus- ja kehittämisinvestoinneista runsaat puolet. Alan yrityksillä on alueella toimipaikkoja noin 1 000. Luvussa ovat mukana aktiivista liiketoimintaa harjoittavien yritysten toimipaikat.
Maailmanlaajuinen investointilama koettelee
Maailmantalouden rahoitus- ja talouskriisi on johtanut maailmanlaajuiseen investointilamaan, jonka vaikutukset heijastuvat erityisesti investointihyödykepainotteisen suomalaisen tekno-logiateollisuuden kysyntään. Euron vahvuus suhteessa kilpailijamaiden valuuttoihin vaikeuttaa uusien tilausten saamista Suomessa. Tämä johtaa kilpailukyvyn vääristymiseen, sillä osa omalla valuutallaan operoivista teollisuusmaista on saanut merkittävää vientietua valuuttansa heikentymisestä. Lisäksi esimerkiksi Baltian maissa on menossa voimakas sisäinen devalvaa-tio, jossa palkkoja on laskettu jopa kymmeniä prosentteja.
- 1990-luvun lamasta tilanne poikkeaa selkeimmin siten, että tämä taantuma koskettaa maa-ilmanlaajuisesti kaikkia. Kilpailu on muuttunut entistä globaalimmaksi. Koska kysyntää on Suomessa liian vähän, kauppoja on haettava ulkomailta. Ellei nyt kykene sopeutumaan vallit-sevaan markkinatilanteeseen, ei ehkä ole tulevaisuutta. Kansainvälistymisen pitää kuitenkin lähteä aina yrityksen omista lähtökohdista, Jartek Oy:n toimitusjohtaja Heikki Sonninen muis-tuttaa.
Lahtelainen Jartek Oy on puunjalostuksen laitteisiin ja linjastoihin erikoistunut projektitalo, jon-ka tärkein vientimaa on Venäjä.
- Suomen teknologiateollisuus ei pysty kilpailemaan hinnoilla. Näillä työvoimakustannuksilla matalan jalostusarvon työ siirtyy vääjäämättä Suomesta edullisemman kustannustason mai-hin, sillä tuotteesta riippuen työkustannukset ovat lähialueilla jopa puolet Suomen kustannuk-sista. Suomalaisen alihankintateollisuuden kannattaa nyt erikoistua korkeampaa osaamista vaativiin osa-alueisiin, sillä nykytilanne johtaa uuteen kansainväliseen työnjakoon, jossa tek-nologiateollisuuden tietyt työt keskittyvät eri maihin.
Sonninen muistuttaa, että suomalaisella teknologiateollisuudella on kuitenkin edelleen erittäin hyvä maine maailmalla. Kansainvälisessä kilpailussa ei ole kysymys pelkästään hinnasta, vaan osaamisen tasosta, joustavuudesta, toimitusvarmuudesta ja palvelukyvystä, joissa suo-malaiset ovat vahvoilla.
Venäjän markkinoilla potentiaalia
Suomalaisen teknologiateollisuuden kysyntä kasvaa jatkuvasti Venäjällä. Venäjän markkinat ovat suomalaisille yrityksille lähin ja samalla myös potentiaalisin markkina-alue. Venäjällä on valtavat luonnonvarat, joiden ympärille rakentuu jatkuvasti lisää teollisuutta.
- Suomessa on huutava pula esimerkiksi koivukuidusta eikä hyvälaatuista tukkipuuta riitä teol-lisuuden tarpeisiin. Lähivuosina Suomen sahateollisuuden toiminta tuleekin arvion mukaan selvästi supistumaan, puhutaan jopa 30 - 40 % pudotuksesta tuotannon määrissä. Venäjällä sen sijaan riittää puuta ja kotimarkkinatkin alkavat vetää, kun taloustilanne taas normalisoituu, mainitsee Jartek Oy:n toimitusjohtaja Heikki Sonninen.
Venäjällä on kysyntää esimerkiksi korkeaa suunnitteluosaamista vaativille teknologiateollisuu-den koneille ja laitteille. Jartekissa on tällä hetkellä työn alla kokonaisen sahalaitoksen laitteet Komin tasavaltaan, Venäjälle rakennettavaan sahalaitokseen.
- Nykytilanne saattaa olla tietyillä sektoreilla jopa edullinen suomalaisille. Suomalaisten hyvä maine sekä ideaalinen sijainti kauppakumppanina ovat venäläisille mieluisia. Vuosien saatossa suomalaiset yritykset ovat oppineet Venäjän markkinoiden ominaispiirteet, joten Venäjän kaupan hallitseminen tuo ansaittua kilpailuetua muista maista tuleviin yrityksiin nähden,
Sonninen jatkaa.
Yritykset kaipaavat valtiota mukaan riskinjakoon
Suurimmat kaupankäynnin esteet liittyvät tällä hetkellä rahoitukseen, pääasiassa vakuuksiin. Rahoitusjärjestelmä on maailmanlaajuisesti sekaisin ja sen luottamuksen palautumista odotel-laan joka puolella.
Julkisin toimenpitein pitäisi nyt tukea yrityksiä kriisin yli ja kannustaa niitä tuottavuuden paran-tamiseen sekä osaamisen nostoon. Käyttöön tulisi ottaa poikkeukselliset, määräaikaiset jär-jestelyt projektirahoituksen riskinhallintaan sekä yritysten rahoitustilanteen helpottamiseen. Esimerkiksi Finnveran riskinottokykyä tulisi lisätä väljentämällä takausehtoja, jotta yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet vastata keskieurooppalaiseen kilpailuun. Varsinkin PKT-yritykset ovat jääneet muun muassa isojen laiva- ja paperikonekauppojen varjoon, kun Finn-veran takauksia on jaettu.
- Finnveran ehdot ovat liian tiukat, sillä ne ovat nyt samalla tasolla kuin pankeissa. Myös Te-kesin rahoituksiin liittyviin kriteereihin tarvittaisiin joustoja erityisesti PK-yritysten kohdalla, sillä ne jäävät helposti suurempien yritysten jalkoihin byrokratiaviidakossa, esittää Sonninen.
- Suomalaisten yritysten kustannusrasitteita ei pidä enää lisätä millään kotimaisilla päätöksillä. Suomalaisella teknologiateollisuudella on kysyntää maailmalla, mutta kilpailukyky pitää olla kunnossa. Suljettu, julkinen sektori ei voi olla nostamassa omia palkkojaan, kun avoin sektori kilpailee maailmanmarkkinoilla sellaisten maiden kanssa, joissa joko valuuttaa devalvoidaan tai palkkoja suorastaan lasketaan, Sonninen summaa.
Lisätietoja:
Jartek Oy, toimitusjohtaja Heikki Sonninen, puh. 0500 710 457
Yhteistyössä:
Teknologiateollisuus ry, asiantuntija Jaakko Väyrynen, puh. 040 5311 755
Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy - LAKES, Lahti Mecatronics Network,
kehittämispäällikkö Lasse Lyijynen, puh. 040 555 4860
